2015-08-23

Ruokapöydän uusi ilme

Tänään bloggailenkin täältä omasta ylhäisestä yksinäisyydestäni, sillä avomieheni lähti tänä aamuna kuudelta, kun minä vielä onnellisesti nukuin, armeijan kertausharjoituksiin. Olen siis viikon itsekseni seuranani vain kissat ja tuo sisuskalujani jalkapalloina käyttävä salamatkustaja. Huomenna tosin loppuu kesäloma ja työt alkaa, joten eipä tässä taida sen enempää tekemisen puute tulla. Lisäksi, kun ukko on poissa jaloista, sitä voi rauhassa siivota ja puunata. Aloitinkin homman jo pyykinpesulla. Seuraavaksi suuntana on kauppa, josta nappaan mukaan hieman pesuaineita ja ryhdyn jynssäämään kylpyhuonetta lattiasta kattoon.
Nyt ajattelin kuitenkin kertoa teille hieman  kuluneiden viikkojen ruokapöytäprojektista, jonka lopputulosta saan ihastella nytkin.

Meillä toimii ruokapöytänä iso, moderni, lasipöytä, joka on avomieheni lemppari asunnossamme. Minun ei niinkään. Minä tosin olen yleensä se, joka sen siivoaa ja kiillottaa, kun pöytä pysyy puhtaana sen kaksi minuuttia. Tuollaisessa kirkkaassa lasipöysässä kun näkyy aivan kaikki. Sen ympärillä on kolme Artekin tuolia, sekä joku Ikean roskiksesta dyykattu perustuoli. Minulla on itseasiassa suunnitteilla hankkia pöydän ääreen uudet tuolit jossain vaiheessa, mutta nyt mennään tällä kombolla. En ole muuten kovinkaan suuri Artekin tai Alvar Aallon ystävä, tuotteet kun ovat hieman liian moderneja minun makuuni.

Tänä kesänä tuli mitta totaallisen täyteen tuon lasipinnan hinkkaamisen kanssa. Kaipasin myös kovasti vaihtelua, joten ryhdyin etsimään tähän ensi hätään pöytäliinaa. Vaatimukset eivät olleet kovin korkealla, joten sopiva ehdokas löytyi samalla kun tein hieman lakanaostoksia Jotexissa. Ajattelin ensiksi ihan jotain yksiväristä ja yksinkertaista. Ongelmana oli kuitenkin sopiva väri. Mikään ei tuntunut mieluiselta. Moniväriset tuntuivat liian räikeiltä minun silmääni tai kuviot eivät oikein miellyttäneet. Sitten, toisella selailukerralla TIC TAC-pöytäliinakangas kiinnitti huomioni.
Tuotekuva lainattu.
Kangas oli mustavalkoisessa värityksessään riittävän yksinkertainen, mutta kellon kuvineen riittävän krumeluuri minun makuuni. Tilasin kangasta kaksi metriä ja sitten vain odottelemaan. Toimitus saapui Oulun lomamme aikana lähi Siwaan, josta sen sitten kipaisin. Koska kyseessä oli kangas, eikä valmis pöytäliina, minun oli ensin ommeltava siihen taitokset. Onnekseen ompelu ei ole lopulta homma eikä mikään.
Kun asettelin pöytäliinaa paikalleen tajusin kunnolla, sen olevan suurimmalta osalta valkoinen. Mikä tarkoitti sitä, että oli lähdettävä kipin kapin kauppaan hakemaan pöytätabletteja. Muutoin pöytäliina olisi jatkuvasti pesussa. Käväisin K-citymarketissa ja nappasin yksinkertaisesti halvimmat, pyöreät tabletit, jotka löysin.
Täytyy kuitenkin sanoa, että rakastan pöytämme uutta ilmettä! Jännä miten iso asia uusi pöytäliina voi loppujen lopuksi olla! On oikea ilo syödä tällaisen pöydän ääressä ja ehkä minä nyt selviän ilman unelmien pöytää, tämän lasipöydän kanssa.

Tässä tunnelmia lopputuloksesta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti