Ensimmäinen kerta perhevalmennuksessa ja siitä rintaruokinnasta...

syyskuuta 09, 2015

Herkkähipiäisille tiedoksi, aion hieman jakaa tässä postauksessa omia mietteitäni rintaruokinnasta. Joten jos tuntuu, että aihe ei ole se omin, kannattaa odottaa seuraavia postauksia ja jättää tämä välistä. Aika vähän olen täällä toistaiseksi näitä varsinaisia vauvajuttuja puhunut, sillä eipä tässä mitään erikoista ole tapahtunutkaan. Mutta juuri tällä hetkellä osa tämän blogin tarkoituksesta on olla minun odotus- ja vauvablogini, joten yrittäkää kestää.

Meillä oli siis ensimmäinen kerta perhevalmennusta. Monet tietävät, että Helsingin kaupunki tarjoaa esikoistaan odottaville vanhemmille mahdollisuuden tällaiseen valmennukseen, johon kuuluu muun muassa kaksi "lähiopetus" keraa. Meidän seuraava kertamme onkin sitten kuukauden kuluttua. Ennen vanhaan näitä lähikertoja on ollut useampia. Nykyään kertoja on supistettu ja osa siitä on siirretty nettiin. Esimerkiksi, vielä vuoden alussa osaksi tätä kokonaisuutta kuului tutustuminen tulevaan synnytyssairaalaan. Nykyisin sellaista mahdollisuutta ei ole. Hommaan kuuluu kuitenkin myös muutakin, kuten fysioterapiaa ja hammashoitoa. Olen huomannut joissain keskustelupalstoilla, miten jotkut tulevat äidit ovat valitelleet tälläisten kokoontumisten olevan turhaa ajanhukkaa, eikä tällainen valmennus anna heille mitään uutta. Itse en kuitenkaan usko tämän olevan täysin turhaa, koska tätä järjestetään edelleen vaikkakin suppeammin kuin ennen. Ja kyllä meidän ryhmässämme kysymyksiä riitti. Myös minulla, vaikka vauvat ovatkin minulle melkoisen tuttuja suurperheen ja perheenlisäystä saaneiden ystävien ansiosta. Ja vaikka olenkin melkoisen varma monista asioista ja tiedän selviäväni tulevasta, olen varmasti ensimmäiset viikot aivan yhtä hämilläni kuin kuka tahansa tuore äiti. Se nyt vain taitaa kuulua asiaan. :) Ei kukaan ole seppä syntyessään. Vaikka olenkin hoitanut elämäni aikana aivan kaikenikäisiä vauvoja, en ole vielä koskaan saanut sitä omaa esikoistani. Annan siis kaiken olla aivan rauhassa uutta ja ihmeellistä, sillä ei tämä kovin montaa kertaa satu omalle kohdalle.

Yksi oivallus, joka sattui itsellä mieleen liittyi vauvan ammeeseen. Älysin jossain vaiheessa, että tosiaan, me tarvitsemme ammeen. Vaikka olenkin tehnyt tässä vähän listaa siitä mitä meidän pitää kotiin tätä uutta tulokasta varten hommata, jotenkin amme on unohtunut minulta aivan täysin. Noh, onneksi mikään ei ole vielä liian myöhäistä. Ja varmasti pikkuisen syntymänkin jälkeen tulee vielä mileen tykötarpeita, jotka olisi pitänyt hiffata aiemmin. Onneksi kaupat ovat auki silloinkin ja rahalla saa.

Hieman puolet meille varatusta kahdesta tunnista kului rintaruokinnasta puhumiseen. Onhan se tärkeä aihe ja mietittyttää varmasti aivan jokaista äidiksi tulevaa. Henkilökohtaisesti imetys on minulle ihan ehdoton juttu. Tämä voi johtua myös terveysalan ammatillisista taustoistani, mutta olen rintaruokinnan vakaa kannattaja ja myönnän puhuneeni sen puolesta myös ystävilleni, jotka ovat asiaa pohtineet. Olen sitä mieltä, että se äidinmaito on vauvalle se paras mahdollinen ravinto ja aion itse yrittää täysimetystä sen suositellut 6 kuukautta. Tietenkin katsomme tilanteen mukaan, mutta uskon vakaasti, että jos rintamaidon on todettu riittävän vauvan ainoaksi ravinnoksi ensimmäisen puolen vuoden ajan, se myös on niin. Oma äitini kertoi, että minä itse olen pärjännyt pelkällä rintamaidolla reilu 5kk ja ollut vielä pulskan puoleinen vauva. Sen lisäksi äidin ja vauvan keskinäinen yhteys ja vuorovaikutus saavat aivan erilaiset lähtökohdat rintaruokinnan avulla. Eikä pidä unohtaa, miten helppoa on, kun vauvan ruuat ovat aina tällä tavalla mukana, eikä sitä tarvitse kantaa kaupasta selkä vääränä.
Tämän palopuheen jälkeen haluan kuitenkin huomauttaa, että en tuomitse ketään toisenlaiseen ratkaisuun päätynyttä. Jokainen päättää sen mikä on itselleen sopivinta ja eikä kukaan meistä ole samanlainen, joten tilanteet elävät. Kaikki vauvatkaan eivät vain opi rintaruokintaan, joten äidin ei pidä syyttää itseään, jos homma ei menekään niin kuin tilastoissa. Joissain tilanteissa se korvike on oikein hyvä ja mahdollisesti myös ainoa vaihtoehto.
Joten kukin tyylillään.

Mutta kyllä minä suosittelen näitä perhevalmennuskertoja kaikille esikoistaan odottaville. Vaikka vauvat olisivat lähtökohtaisesti kuinka tuttu juttu tahansa. Pahemmin minulla on mennyt hermo niihin ystäviin, jotka selittävät minulle itsestäänselvyyksiä kuin täydelle idiootille, kuin tähän perhevalmennukseen. (On siinä huonojakin puolia, että saa esikoisensa myöhemmin kuin jotkut ystävät.) Rakastan kuitenkin näitäkin ystäviä, siitä huolimatta, että he pitävät minua välillä idioottina.

Eiköhän tässä ollut tältä erää. Kuukauden päästä seuraava kerta ja jos seuraavaksi bloggaan jostain aikuisemmasta aiheesta. :)

You Might Also Like

5 kommenttia

  1. Itselläni on takana kaksi epäonnistunutta imetystä ja nyt vielä!meneillään kolmas, joka onnistui takkuilevasta alusta, miljoonasta rintatulehduksesta ja sairaalareissusta huolimatta. On mahtava tunne saada imettää omaa lastaan ja olen onnellinen, että kahden epäonnistumisen jälkee sain kokea vielä tämän. :) Ihanaa odotusta sinulle. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella ihanaa kuulla tällainen tarina ja se, että on vielä naisia, jotka haluavat imettää. Tuntuu, että niin monet nykypäivänä valitsevat ennemmin korvikkeet. Kaikkea hyvää myös teille.

      Poista
    2. Kyllä meitä on paljonkin. :) Pistin sivusi kirjanmerkkeihin. Juttujasi on mukava lukea. :)

      Osan omasta imetyskokemuksestani puin jokin aika sitten sanoiksi blogissani. Jos kiinnostaa lukea niin tässä suora linkki Imetyksestä 

      Poista
  2. Mukavaa kun löysin tänne blogiin! Nyt tuntuu ettei ole kun aikaa näitä lueskella kun täytyy ottaa rauhassa.
    Ensimmäisen lapsen kanssa imetys ei sujunu hyvin, otin rintakumit käyttöön ja niiden kanssa oli yhtä taistelua, imetystä oli vajaa 3kk. Toisen lapsen kohdalla päätin että niitä kumia ei meille enää tuu vaikka menis kuinka rikki rinnanpäät, eikä tullut ja imetys sujui sinne asti kun tytölle tuli hampaat (6kk) :D
    Nyt odotellaan kolmatta ja mä niin odotan imetystä ja niitä yhteisiä ihania hetkiä vauvan kanssa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa kuulla, että tänne eksyminen ja minun juttujeni lukeminen, on ollut mieluista. :) Ja edelleen, ihanaa kuulla, että on naisia jotka haluavat imettää. <<3 Eivät nämä rasvapallukat ole tässä pelkästään miesten iloksi, vaan kyllä ne on niitä jälkeläisiä varten tarkoitettu.
      Kiitos kommentista ja toivottavasti eksyt tänne toistekin. :)

      Poista