Se vauva-arjen varjopuoli

tammikuuta 30, 2016

Kuva löytynyt Pinterestistä, mutta alkuperäinen on täältä.

Meillä on tässä takana pari hyvin rankkaa päivää. Meidän vauva on nimittäin ollut tässä hyvin sylin kipeä. Tämä on käytännössäkatsoen tarkoittanut sitä ettei häntä voinut laskea alas hetkeksikään, vaan minä olen joutunut häntä kantamaan käytännössä katsoen koko ajan. Siitä on myös ollut suora seuraus siihen ettei tämä meidän pieni ole myöskään nukkunut kovin hyvin, ei päivällä, eikä yöllä. Välillä saattoi lyhyet unet ottaa rinnan päällä, mutta kun hänet vei sänkyyn niin kymmenen minuutin päästä alkoi kitinä. Ensimmäinen päivä meni vielä, mutta huonosti nukutun yön jälkeen toinen päivä alkoi tuntua melko rankalta. Varsinkin kun minä en sitten osannut nukkua niitä lyhyitä pätkiä, jotka vauva nukkui. Oli siis melkoinen helpotus, kun viime yö menikin itten lähes normaalisti. Vauva nukkui tutuissa neljän tunnin pätkissä ja nukahti heti syömisen jälkeen.

Nyt kun tämä päivä on mennyt sillä melko normaalilla rytmillä, olen jälleen todella kiitollinen, että meillä on yleensä niin hyväntuulinen vauva, joka nukkuu ihan mielellään omassa sängyssä pitkiäkin pätkiä. Samoin vauvan iloinen hymy tuntuu entistä paremmalta, kun on pari päivää kuunnellut sitä kätinää ja ähinää. Eikä minua nyt varsinaisesti tuo kantaminen haittaakkaan, eikä se, että pieni nukkuu rinnan päällä. Ainakin tiedän, että hän tarvitsee minua myös silloin kun kaikki on muuten hyvin. Rankkaa siitä tekee vain se väsymys, mutta siitäkin selvitään. Eikä minulla ole ainakaan vielä tullut sellaista oloa, että en selviäisi tästä kaikesta tai haluaisin lyödä hanskat tiskiin. Toistaiseksi minä ainakin vielä hulluna nautin tästä kaikesta.

Tänään meitä kävivät moikkaamassa vauvan kaksi vanhinta enoa ja huomenna mennään mummilaan moikkaamaan paria nuorempaa, jotka näkevät tytön ensimmäistä kertaa. Minun miehelläni ei ole sisaruksia, eikä minulla ole siskoja, mutta näitä puutteita tasapainottamassa onkin sitten kokonaiset seitsemän enoa. Toivon mukaan viimeiset kolme tulevat sitten ristiäisiin vauvaa moikkaamaan. Ja ei, meidän perhe ei kuulu tähän tiettyyn uskonlahkoon, joka on tunnettu suurista lapsimääristä, vaan olen kasvanut uusioperheessä, jossa vanhemmat ovat hankkineet lapsia vielä uusien kumppaniensa kanssa. Hassua kyllä, kaikki ovat olleet poikia, vaikka yritinkin nuorimpien kohdalla kovasti tilailla pikkusiskoa.

You Might Also Like

6 kommenttia

  1. Väsyneenä kaikki on aina tuhat kertaa vaikempaa! Silti sitä positiivisuutta pitäs yrittää jostain kaivaa, vaikeeta. Mä oon usein ihan eri ihminen väsyneenä ja tää mua vähän huolettaakin kun tuleva vauva-arki on edessä. Voi kun en ainakaan olisi kärttyinen kenellekään. Kyllä se vauvan hymy sitten lopulta helpottaa oloa. Toivottavasti teillä jatkuu hymypäivät ja hyvät yöt! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun on myönnettävä, että olen juuri heränneenä ja väsyneenä varsinainen ihmishirviö, mikä mietitytt hieman raskauden aikana. Mutta yllätyksekseni olen saanut huomata, että itsellä ei ole tullut ainakaan vielä äksyiltyä vauvalle. Mies kyllä on saanut osansa, mutta itsellä riittä vauvan kanssa kärsivällisyys aivan eri tavalla kuin olin odottanut. En tiedä, onko niillä hormooneilla osuutta tähänkin asiaan...

      Poista
    2. Mäkin olen juuri noina ajankohtina kärttyinen ja helposti "räjähtävä". Mutta uskon etten mä vauvalle ikinä olisi kärttyinen tai vihainen, toivon vaan etten mieheenikään purkaisi sellaista. Se kun on helppo ja lähin kohde johon purkaa väsymystä ja tunteita. :/

      Poista
    3. Minun miehni saa kyllä osansa paineistani ja myönnän olevani ajoittain lähes kohtuuton hänen kanssaan. Mutta siksi minun onkin nostettava hänen peukkuja, sillä hän on suhtautunut tähän erinomaisesti ja ymmärtäväisesti tietäen, että minua väsyttää hieman enemmän yösyöttöjen ja muun vuoksi.

      Poista
  2. Väsymys tekee tosiaan tehtävänsä ja vaikuttaa aina kaikkeen. Onneksi niitä helppojakin päiviä mahtuu aina arkeen :) Tsemppiä. Toivotaan, että lyhyt ja ohimenevä kausi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se tekee. Onneksi meillä suurin osa päivistä on niitä helppoja. Ja tuo kausi oli tällä kertaa juuri tuon pari päivää. Nyt on nukuttu taas ihan hyvin, joten seuraavaa sylikautta odotellessa.

      Poista

Like us on Facebook