Kuulumisia

heinäkuuta 18, 2016

Viime päivinä blogissa on ollut vähemmän niitä reaaliaikaisia, päiväkirja tyyppisiä postauksia. Muutaman postauksen verran on käsitelty minun elämäntapa muutostani ja C9:ä (klik). Olen myös lisännyt ensimmäisen päivän asu-postausen (klik), mikä jännitti melkoisesti, sekä perehtynyt hieman kauneudenhoitoon meikkien (klik) ja kasvojenhoito suosikkien (klik) kautta. Nyt ajattelin päivittää kuitenkin ihan perus kuulumisia. Kuvat ovat sunnuntaiselta leikkipuistoretkeltä.

Meille kuuluu pääsääntöisesti hyvää. Edelleen tässä opetellaan kovasti elämään vauvan kanssa, vaikka Nuppu ei enää vastasyntynyt olekaan. On mielenkiintoista, että monesti, kohdatessani äitejä eri-ikäisten lastensa kanssa, olen ajatellut; "Minä teen tuonkin asian eri tavalla." Kuinka ollakaan, teen paljon niitä samoja virheitä, kuin monet muutkin vanhemmat. Hyvänä esimerkkinä, johan alkoivat soseet maistua tytölle, kun vähensi roimalla kädellä päivittäistä maito määrää. No mutta, esikoiksen kanssa kaikki on kuitenkin aivan uutta alusta loppuun, annetaan virheet itsellemme anteeksi. Seuraavan kanssa alkaa olemaan jo niitä tuttujakin juttuja niin ei tarvitse tehdä samoja virheitä. Voi tehdä kokonaan uusia.


Kaulaongelmat on viimein selätetty ja fysioterapeutti ilmoitti, että hänen mielestään Nuppu ei tarvitse enää jumppaa, eikä säännöllisiä käyntejä. Vaikka tiesimmekin ettei vika ollut vakava ja se tulisi korjautumaan ajan kanssa, kun tyttö kehittyisi, iso kivi vierähti minun sydämeltäni. Nyt voin vain keskittyä nauttimaan tästä lopusta vauva-ajasta ja antaa Nupun kehittyä juuri sillä hänen omalla tahdillaan. Mikä on tosiaan helpostus, sillä Nuppu kasvaa ja kehittyy ihan käsittämättömällä vauhdilla. Ei meinaa äiti pysyä perässä. Nykyään selällään makaaminen on tylsää, liikkeelle pitäisi päästä tai vähintäänkin istumaan. Sen lisäksi selviä merkkejä omasta tahdosta on alkanut näkymään. Neuvola käynnillä todettiin, että Emma oli venähtänyt pituutta ja nyt hän painaa miltein 11 kiloa. Liikkeelle lähdön jälkeen paino varmasti laskee hieman ja tasaantuu.



Tässä samalla meidän on mieheni kanssa opeteltava uudelleen tämä perusparisuhde. Ei varmaan kuulosta vieraalta se, että ensimmäisen lapsen syntyessä kahden aikuisen välinen suhde tuppaa jäämään retuperälle, samalla kun elämä pyörii pissavaippojen ja tuttipullojen ympärillä. Aluksi sitä ei itsekään huomannut, mutta hiljalleen sitä alkaa tajuamaan, että kaipaa myös sitä omaa kumppania. Nyt kun Nupulle on muodostunut selkeä päivärytmi, varsinkin nukkumaan menon osalta, on aika etsiä aikaa parisuhteelle. Se on asenteesta kiinni haluaako löytää sitä aikaa ja tehdä töitä parisuhteensa eteen, vai antaa homman vain mennä plörinäksi. Me ollaan oltu kahdeksan vuotta yhdessä ja voin kertoa, että työsarkaa riittää. Mutta varmasti pian meidän perheemme on jälleen vahvempi kuin koskaan.


Pääsääntöisesti meillä on nautittu kesästä ja lämpimistä ilmoista täysin siemauksin. En esimerkiksi muista, milloin Nuppu on viimeksi käyttänyt sukkia (kuten kuvista näkyy niin sunnuntaina :D) ja legginsit, mekot, sekä hameet ovat olleet todella kovaa valuuttaa näinä lämpiminä päivinä. Ja mikäs sen ihanampaa, kuin kulkea paljain varpain, väljissä vaatteissa. Nimimerkillä; Maksimekossa päivittäin liehuva äippä. Kun itse haluan näin kesällä ilmavat, mukavat vaatteet, niin miksi en sallisi sitä myös lapselleni. Viileät päivät ovat asia erikseen. Lauantaina meillä oli pienimuotoiset grillijuhlat, joissa minäkin söin todella hyvin, vaikka minimi kaloreilla mennäänkin.


Kuten olettaa saattaa, minun suorittamani C9 vaikuttaa jonkin verran perheen arkeen, mutta ei mitenkään ylitsepääsemättömästi. Minulla on tarkempi ruokarytmi, mikä kulkee hyvin käsi kädessä myös Nupun kanssa. Melkein joka kerta, kun lusikoin sosetta vauvan suuhun, siemailen ohessa smoothieta. Ja kuten ensimmäisestä C9 postauksesta (klik) voi päätellä, mieheni on joutunut harjoittelemaan valokuvaajan taitojaan tässä ohella. Olin kuulemma hieman tavallista kipakampi ensimmäisinä päivinä (en tiedä kuinka paljon tässä on isännänlisää, koska itse en huomannut), mutta nyt on ilmeisesti tasaisempaa. Minun ei tarvitse syödä enää edes välipaloja, vaan ohjelmassa luetellut ateriat riittävät. Jee! Kauniimpi, hyvin voiva ja hoikempi minä, täältä tullaan!!

Mitä teille kuuluu? Ihanaa alkavaa viikkoa! <3
xoxo

You Might Also Like

2 kommenttia

  1. Mukava lukea näitä kesäkuulumisia. Hieman jäänyt omassa blogissa ja muiden blogeissakin vierailu vähemmälle, kun on ollut niin kiva kesäviikko. Nyt kun hieman pilvistä, löytyy aikaa piipahtaa blogeissakin. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän tunteen, kun blogivieraillut jäävät vähemmälle. Minun yleisin syyni on Nuppu. Nyt syinä on kesä ja Nuppu, joiden vuoksi aikaa ei riitä kaikelle. Mutta annetaan se itsellemme ja toisillemme anteeksi, kun tämä Suomen kesä on kuitenkin niin lyhyt, että siitä pitää nauttia, kun se on mahdollista. :)

      Poista