2016-09-11

Kaukalosta turvaistuimeen

Kuukausi takaperin kerroin miten näppärät cityvaunut muuttuivat aivan yhtä näppäriksi cityrattaiksi (klik.), kun Nupppu ylitti puolen vuoden rajapyykin. Samoihin aikoihin meidän täytyi alkaa metsästämään Nupulle myös kunnon turvaistuinta, sillä kaukalo oli jäämääsä auttamatta liaan pieneksi. Tämä tuotti enemmenkin, kuin vain pientä päänvaivaa.


Meillä ei ole kummallakaan omaa autoa, joten emme halunneet ostaa mitään super kallista turvaistuinta nurkkaan pölyttymään. Emme kuitenkaan halunneet tinkiä turvallisuuesta, kun kyseessä on se maailman tärkein asia. Meidän turvakaukalomme oli valkoinen Emmaljungan kaukalo, joka oli ystävältä lainassa tämän lyhyen ajan. Mikä oli siis hirmu kätevää juurikin, koska meillä ei ole sitä autoa. Rahaa säästyi ja saimme silti hyvän kaukalon, jota ystäväni ei sillä hetkellä tarvinnut. Nyt se on ilmeisesti matkaamassa jo seuraavalle vauvelille kyyditsijäksi.


Sovimme miehen kanssa maksimihinnan ja ryhdyimme metsästämään sopivaa istuinta. Muita ehtoja istuimelle oli se ettei se saisi olla isofix kiinnitteinen, koska emme voi tietää milloin kyydiksi osuva auto olisi istuimelle sopiva. Sen lisäksi se saisi olla mahdollisimman pitkäikäinen. Käytetty istuin tuntui aluksi parhaalta vaihtoehdolta, mutta ne menivät todella nopeasti nenän edestä ja minä aloin jopa turhautua, sillä meidän turvakaukalomme alkoi käymään auttamatta pieneksi ja epäturvalliseksi. Sitten ihan sattumalta satuin törmäämään sivustoon Vaunula.fi (klik.) ja Cartero Vivo (klik.) istuimeen.


Ostopäätökseen vaikutti hinnan lisäksi, ominaisuudet ja pitkäikäisyys. Eli meidän ei tarvitse välttämättä ostaa Nupulle enää yhden yhtä turvaistuinta. Ainoa miinus oli minun silmissäni se ettei istuinta saa kiinnitettyä selkä menosuuntaan, joka olisi minun mielestäni turvallisinta vielä jonkin aikaa. ;utta tällä kertaa päätin tinkiä tässä ja luottaa siihen, että istuin olisi turvallinen. Meidän värimme oli simppeli harmaa, mutta Vaunulalla on myös muita, iloisempia, värivaihtoehtoja.
Lisään tähän alle suoraan nettisivuilla luetellut ominaisuudet, enkä rupea niitä vääntämään erikseen omilla sanoilla.


Käytä ensin turvaistuimena (9-18kg) lapsi kiinnitettynä istuimen omilla vöillä, ja istuin kiinnitettynä auton turvavöillä.
Sen jälkeen vyöistuimena (15-36kg), jolloin istuimessa on korokeosa ja selkänoja, ja istuin ja lapsi kiinnitetään auton turvavöillä.
Lopuksi selkänojan irrottamalla saat turvaistuimesta pelkän korokkeen (15-36kg), ja se menee niin kauan kuin turvaistuinta lapsellesi tarvitset.

- helppo kiinnittää
- leveä istuin, hyvät sivutuet
- selkänojan yläosassa turvavyönohjaimet, jotka ohjaavat auton vyön oikealle korkeudelle (15-36kg istuimena)
- 5-pistevyöt
- vyöpehmusteet
- irrotettavat pehmusteet
- valjaissa pikasäätö
- istuin kiinnitetään auton kolmipistevöillä
- kasvot menosuuntaan
- ECE R 44/04 -hyväksytty
- takuu ja ohjeet

Istuin on testattu jo meidän äidin autossa ja sen perusteella toimii oikein hyvin. Nuppu oli oikein tyytyväinen omalla paikallaan ja ihmetteli auton sisustaa. Joten meidän turvaistuimenmetsästys sai lopulta onnellisen päätöksen. Suosittelisin istuinta juurikin samassa tilanteessa oleville, eli autottomille, jotka tarvitsevat istuinta lähinnä muiden ihmisten autoihin.

Ottaisin todella mielelläni kommentteja teitä, jotka olette myös autottomia ja lapsellisia. Miten te olette ratkaisseet turvaistuintilanteen ja millaisia vaihtehtoja te kävitte lävitse? Ja toki autollisetkit saavat kommentoida, mitä mieltä te olette ratkaisustamme? Mikä on ollut se ykkösprioriteetti kun istuinta on lähdetty hankkimaan?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti