Omaa tilaa etsimässä

syyskuuta 07, 2016

Tai ennemminkin etsin sitä omaa kotia riemunkirjavien lelujen, vaippojen, babyoil ja gellytuubien, sekä vaivihkaa kertyneen pölyn alta. Kyllä se siellä varmasti on, kun kaivan tarpeeksi syvälle.

Kuva kertoo tässä tilanteessa ehkä enemmän kuin tuhat sanaa. Minun ja Nupun keskiviikko on kulunnut siivotessa. Sillä siitä huolimatta, vaikka meillä imuroidaan ja pyyhitään kaikilta näkyviltä pinnoilla pölyt aina tarvittaessa, niin kunnon suursiivousta meillä ei ole ollut sitten Nupun syntymän. Olen tässä hiljalleen alkanut havaitsemaan siellä täällä paikkoja, joille saippua ja vesi tekisi ihan hyvää. Ja todellisuudessa homma on mennyt niin; kun minä olen heilunut saippuan, vede ja rätin kanssa, niin Nuppu on syöksyillyt, milloin järjestämään lehtiä ja milloin sitten sähköjohtojen kimppuun. Typykkä on kuin naton ohjus, kun saa silmiinsä jotain kiinnostavaa.

Samalla olen raivannut hieman paikkoja itselleni, muun muassa makuuhuoneessa (olohuoneen lattia on jo menetetty tapaus). Raskausaikana meidän piti tehdä kahden hengen asunnosta kolmen ihmisen koti. Sekä minun, että mieheni tavarat saivat väistyä vauvan tavaroiden tieltä. Muutoksen huomaa varsinkin makuuhuoneessa, jonne tuli muun muassa pinnasänky ja uusi lipasto hoitopöydäksi. Nyt kun Nuppu on kasvanut ja ei esimerkiksi tarvitse enää hoitopöytää, minulla on tilaisuus vallata hieman omaa tilaani takaisin. Siis ihan vähän, kuten siirtää korutelineet "yöpöydältä" lipaston päälle.
Onneksi siivoamista ei tarvitse ottaa vakavasti. Spotifysta rennon letkeä soittolista pyörimään, rätti käteen ja silmät selkään...

You Might Also Like

0 kommenttia

Like us on Facebook