Olohuoneen uusi matto

joulukuuta 04, 2016

Ihanaa toista adventtipäivää. Tuossa eräs ilta lähdin kaupungille etsimään pikkujouluhim sopivaa mustaa paitaa, pitsisin ykstyiskohdin. Kaikki muu, kimaltelevia legginsejä myöten, oli valmiina. Siinä kävikin sitten niin, että mitään paitaa ei löytynyt, mutta sen sijaan minä raahasin kotiin maton, rattaita toisella kädellä työntäen. Tarkkasilmäisimmät ovat ehkä jo huomanneetkin sen mustavalkoisen kuvion aiemmassa postauksessa (tässä) ja instagrammista. Selitys lienee tässä vaiheessa paikallaan.

Meidän olohuoneemme on ollut vailla minkäänlaista mattoa kuluneet puolitoista vuotta. Vanha yksinkertaisesti hajosi käsiin, mistä minä en ole lopultakaan ollut yhtään pahoillani. Tyyppi oli nimittäin todella vanha, eikä aivan minun tyyliänikään vihreine aaltokuvioineen. Uutta mattoehdokasta on siis silmäilty jo jonkin aikaa. Olin silloin jo törmännyt sisustusblogeissa villamattoihin ja puheesseen niiden helppohoitoisuudesta, joten luonnollinen vaihtoehto kiinnosti. Ainoa, mikä mietitytti ja jarrutteli minua hieman, oli se miten nelijalkaiset asuintoverimme sanoisivat villamattoon. Olen joskus kuullut, että esimerkiksi nukkamatot saattavat aiheuttaa karvakamuissa voimakkaita haluja lirautella, jonka vuoksi sellaista ei meille tule edes riskillä. Mietin, tekisikö villamatto saman?

Tämä kyseinen villamatto, johon silloin olin silloi eri blogeissa törmännyt ja silmäni iskenyt, on Annon Pandora. Charin-blogi ollut ainoa, jossa sitä ihastelin. Hiljalleen aloin myös haaveilla kyseisestä yksilöstä, mutta edelleen jokin vain jarrutteli. Sitten, kesällä kuulimme kaikki Anttilan konkurssista ja minä heitin mielessäni jo hyvästit pandoralle ja aloin katselemaan muita vaihtoehtoja. Mutta siinähän kävi sitten niin, kun olin ehtinyt haaveilla jo pari vuotta, siitä yhdestä tietystä matto kaunottaresta, muut eivät yksinkertaisesti tuntuneet meille oikeilta. Olin jo mallannut mielessäni pandoran meidän lattiallemme ja kaikki muut olivat pelkkiä surkeita korvikkeita.

Sitten, pikkujoulupaitaostoksilla, kun vaatekaupat jo hieman tympivät, päätin pyörähtää vielä kerran Anttilan konkurssimyynnissä, josko siellä olisi ollut jäljellä joku herkku. No, loppu onkin historiaa. Minun mattoani myytiin kaksinumeroiseen hintaan ja mustavalkoista ei ollut jäljellä, kuin yksi kappale. Tein päätöksen hyvin nopeati. Viis vaatteista, nyt se matto oli pakko saada. Niinpä minä kiikutin sen kassan kautta kotiin. Mieheni kysyi maton nähdessään; "Tuohonko ajattelit kääriytyä sitten pikkujouluissa?"
En kääriytynyt mattoon vaan huomasin ilokseni mahtuvan jälleen näin vuosi raskauden jälkeen yhteen mustaan mekkoon ja menin ulos sitten siinä.

Nyt olen sitten hetken aikaa ihastellut mattoamme lattialla, enkä voisi olla onnellisempi. Teen usein kaikenlaisia pienempiä ostoksia hetken mielijohteesta ja niiden kanssa sattuukin sitten niitä virheitä. Esimerkkinä, yksi harmaa hippityyny olisi lähdössä todennäköisesti myyntiin. Isompien hankintojen kanssa, joita ei ihan tuosta noin vain vaihdetakaan, sitten taas panttaan hamaan loppuun asti, kunnes on melkein liian myöhäistä, vaikka jokin onkin tuntunut oikealta ensi hetkestä lähtien. Tämä matto on juuri sellainen the one and the right-juttu. Kissat ovat jättäneet sen rauhaan ja minusta on ihanaa, kun olohuoneessa on jalkojen alla jotain pehmeää, sekä lämpöistä ja Nuppu rullaa sen reunaa edestakaisin. Olohuoneemme on taas askeleen lähempänä sitä oikeaa.

You Might Also Like

4 kommenttia

  1. Sopii tosi hyvin!! Hyvän löydön teit, siitä se lähtee! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä mullakin käy tuuri näiden alelöytöjen kanssa. :)

      Poista
  2. Meillä on samanlainen matto ja tykkään siitä kovasti. Sulla kävi tuuri, että löysit tuon noin huokeaan hintaan. Itse maksoin paljon enemmän aikanaan. Välillä onni kolkuttelee silloin kun sitä vähiten odottaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän millainen hinta matolla on alunperin ollut, mutta olen tosi onnellinen, että ylipäätänsä sain sen. <3

      Poista